Rajattomat-ryhmä

Rajattomat on ryhmä ihmisiä, joita yhdistää alkoholiriippuvuus. Ryhmän sähköpostilistalle voi liittyä kuka tahansa, jolla on halu lopettaa juominen. Voit myös olla jo raitistunut ja saada ryhmästä tukea raittiuteesi.

Rajattomia olemme monellakin eri tavalla. Yhteistä meille on, että meidän on ollut joskus vaikea tunnistaa rajoja alkoholinkäytössämme. Toimintaamme eivät myöskään rajoita maantieteelliset, ideologiset tai uskonnolliset rajat.

Rajattomat on 12 askeleen hoito-ohjelmaan (AA) nojaava vertaistukiryhmä. Kaikenlaiset muutkin näkemykset ovat tervetulleita ryhmässä. Uskomme, että kaikki keinot yrittää lopettaa juominen ovat hyviä ja kannatettavia.

maanantai 28. joulukuuta 2015

Mitä, jos koko elämä olisi yhtä raitista joulua ja tipatonta tammikuuta?

Joulu on ohi, ja sen mukana kaikenmaailman Raitis Joulu -kampanjat. Raitis Joulu toteutui ehkä suurimmalla osalla väestöstä. Aina löytyy myös niitä, joilla joulun juhliminen menee överiksi.

Uutta juhlaa pukkaa kuluvalla viikolla. Onko kukaan keksinyt lanseerata Raitista Uuttavuotta? Vuoden vaihtuminenhan mielletään yleensä melko riehakkaaksi biletapahtumaksi. Jos lapselle pitää antaa raitis joulu, niin mihin ne lapset menevät uudeksivuodeksi? Mummulle? No toivottavasti mummulla edes on raitis uusivuosi.

Uudenvuoden jälkeen alkaa katumusharjoitukset, joita Suomessa nimitetään Tipattomaksi tammikuuksi. Kun kuukauden jaksaa viettää maksanpuhdistusjaksoa, sen jälkeen voi taas liuottaa elimistöään alkoholilla hyvällä omallatunnolla.

Melko harvoin törmään ihmiseen, joka viettää kesät, talvet, joulut ja uudetvuodet raittiina. Tiedän, että meitä on, uutisen mukaan nuorista jopa noin puolet. Heitä (tai meitä) kutsutaan yleensä täysraittiiksi tai absolutisteiksi

Tiedän vastaavasti ihmisiä, jotka toistuvasti katuvat alkoholin voimalla tekemiään tekoja, ihmettelevät mikä heidät laittoi toimimaan niin, miettivät, miten saisi vähennettyä alkoholinkäyttöä ja miten sen voisi estää, ettei menisi överiksi. Sitä itsekin aiemmin alkoholia kuluttaessani mietin vuosikaudet. He, kuten minäkin aiemmin, ohittavat ajatuksen, että luopumalla juomisesta kokonaan ongelma olisi ratkaistu. Kun itse onnistuin tässä käänteentekevässä muutoksessa, ihmettelen, miten jotkut näkevät sen niin mahdottomana asiana. Puolustellaan itseä. "En ole niin paha kuin eräs toinen". Selitellään. "Ei minulle satu tätä kuin todella harvoin". Ohitetaan. "Niin, mutta jos vain onnistuisin rajoittamaan juomistani, ehkä oppisin kohtuukäyttäjäksi..."

Haluaisin omasta kokemuksestani kertoa, että luopuminen juomisesta kokonaan on ratkaisu, helpotus ja mahdollista. Ei tarvitse viettää erikseen raittiita jouluja eikä tipattomia tammikuita. Koko elämä on tipatonta tammikuuta. Alkoholin juomiseen, sen seurauksista toipumiseen, sen suunnittelemiseen tai sen käytöstä kärvistelemällä pidettyihin taukoihin ei mene lainkaan voimavaroja. Vastaus on niin helppo ja yksinkertainen, sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. "Kiitos, en käytä alkoholia."

Heli-Ilona




tiistai 22. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua!

Rajattomat-ryhmä 
toivottaa kaikille
Rauhaisaa,
Rentoa,
Ruokaisaa,
Raikasta
...ja ennen kaikkea
RAITISTA
JOULUA!

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Juovasta elämästä raittiiseen elämään


Elämäni muuttui, kun päästin irti alkoholin kahleesta.

Pelkkä päätös juomisen lopettamisesta ei riittänyt. Aikaa sai kulua pitkähkö pätkä, ennen kuin elämän laatua edes voi yrittää arvioida. Tarvittiin paljon uutta näkökulmaa, ja hyvänlainen jakso raitistakin elämää, ennen kuin vertailu oli edes mahdollista suorittaa. 

Juovana aikana alkoholi vei ajastani kohtuuttoman suuren osan. Jos en ollut sitä juomassa, olin juomisen seurauksista toipumassa. Jos tilanne sattui olemaan sellainen, ettei ajankohtaista tai aikaisempien alkoholinkäyttökertojen vaikutusta ollut havaittavissa, se silti pyöri mielessä ja jonkinlaista suunnittelua tapahtui seuraavaa käyttökertaa varten. Alkoholi siis vei ajastani ja toimintakapasiteetistani kohtuuttoman suuren osan. Tietystihän se oli jostakin pois. Ei tarvitse kovin suurta päättelykykyä ymmärtääkseen, että sen ajan olisi voinut paremminkin käyttää.

Kun pääsin alkoholista kokonaan eroon ja aloitin absolutistin elämän, huomasin toimintamahdollisuuksieni kasvaneen merkittävästi. Kun aika- ja energiasyöppö oli poistunut, tilalle tulivat työ, ystävyyssuhteet (aidot), uusia harrastuksia ja kaikenlaista kivaa. Kaikki alkoi toimia huomattavasti paremmin. Elämään tuli todellakin mielenkiintoista sisältöä, merkittävässä määrin.

Raitistumiseni on parasta mitä minulle elämässäni on tapahtunut. Se on mahdollistanut täysipainoisen ELÄMÄN. Pääsin eroon harhasta, että alkoholi on jotenkin tarpeellista, ja kuuluu osana normaaliin elämään. Salakavala elämän tuholainen se minulle oli. Minulle, joka kuulun ihmisryhmään, jolle alkoholi ei sovi. Ei sen missään muodossa. Haittavaikutukset olivat selvästi hyötyä suuremmat.

HW

perjantai 6. marraskuuta 2015

Me naiset - hiljaa juopuva kansanosa


Vantaan Sanomien jutussa eräs nainen kertoo juomisestaan, joka oli "sivistyneiden naisten" skoolailua kuohuviinillä tai mukavaa seurustelua punkkulasin äärellä. Kyseessä siis ei ollut perinteinen "rappioalkoholismi".  On harhaanjohtavaa, että alkoholiongelma käsitetään yleensä täysin hunningolle joutuneen ihmisen piirteenä. On myös helppoa selittää itsensä ulos alkoholiongelmasta: "eihän minulla ole ongelmaa, koska minulla on työpaikka ja omakotitalo".

Itse en käynyt ulkona "bilettämässä" kuin vain noin kerran vuodessa. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, ettenkö olisi viikottain käyttänyt alkoholia. Viinilasillisesta oli vuosien varrella tullut vakituinen tilanteen kruunaaja niin elämän myötä- kuin vastamäessäkin. 

Jakkupukuun pukeutuva, huolitellusti meikattu, tyylikäs nainen saattaa olla alkoholisti. Kotiäiti saattaa olla alkoholisti. Korkeasti koulutettu asiantuntijanainen. Intohimoisesti jumpassa käyvä nainen. Lukemista ja käsitöitä harrastava nainen... Kuka tahansa meistä siis.

Pärjäävien naisten alkoholismi on hiljainen ongelma, jonka jäävuoren huippu saatetaan tunnistaa työterveyshuollossa tai esimiehen toimesta. Suurin osa tästä jäävuoresta on hillitysti tyylikkäässä trendiravintolassa tai omassa olohuoneessaan juomiaan lipittelevää naisväkeä, joiden elämäntyylistä ei helposti arvaa alkoholiongelmaa. Me naiset olemme taitavia peittämään asioita, joita emme halua toisten tietoon. Alkoholin suurkulutus on meille häpeä. Meidän on vaikea tunnustaa itsekään itsellemme, että olemme riippuvaisia siitä, että voimme säännöllisesti lääkitä jotakin sisäistä kipua tai tyhjää kohtaa sisällämme viineillä tai muilla prosenttijuomilla.

Omassa elämässäni eräänä aamuna tuli hetki, jolloin oivalsin, että jatkamalla hiljaista harrastustani asiat, joita olen ympärilleni rakentanut, rupeavat hajoamaan. Parisuhde, työ ja vastuut ovat vaikeita ylläpidettäviä, jos elämä pyörii liikaa sen ympärillä, milloin voi ottaa yhden. Viinilasi oli ystävä, josta oli luovuttava, irrotettava ote ikävästä huolimatta. Ystävä, joka ei todellisuudessa antanut mitään, vaan ainoastaan otti.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/325913-kuohuvan-lipittajakin-voi-olla-juoppo-samppanjalla-voi-alkoholisoitua-ikaan-kuin

Heli-Ilona

torstai 15. lokakuuta 2015

Suurkulutuksen rajat ja muisti

Olen mietiskellyt alkoholin käytön riskirajoja. Ne ovat miehillä 21 annosta, naisilla 14 annosta viikossa. Ovatko ne oikeasti alkoholinkäytön turvarajoja? 

Ymmärrän, että viranomaisten joitain ohjeellisia rajoja on arvioitava, mutta todellisuudessa näitä "turvarajoja" ei ole. Olenkohan liian kyyninen, kun ajattelen, että nämä rajat mahdollistavat juomaan mahdollisimman paljon ennen kuin tuoni korjaa (ettei vaan korjaisi liian aikaisin)? Näin paljon on ”lupa” juoda. 

Ajattelen esimerkiksi muistin heikkenemistä, jota tapahtuu jo pienempiäkin määriä juotaessa. Muistiliiton sivuilta löysin jakamisen arvoisen ajatuksen:

"Voit epäillä alkoholia muistisi huononemisesta, mikäli olet käyttänyt sitä pitkään runsaasti. Runsas alkoholinkäyttö eli miehillä yli 21 annosta ja naisilla yli 14 annosta viikossa, voi aiheuttaa dementian.

– Jos sinun on vaikea painaa mieleen asioita, tai et muista esimerkiksi mitä katselit televisiosta eilen, on sinun hyvä mennä lääkärin juttusille. Alkoholi estää uusien neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien syntymisen, mikä johtaa alkuvaiheessa muisti- ja oppimisongelmiin ja myöhemmin jopa aivojen surkastumiseen."

Aivothan ne mekanismeillaan osaltaan koukuttaa tähän päihteeseen. Jo pelkästään tämä aivojen suojaaminen on riittävän hyvä syy lopettaa niiden marinoiminen myrkyssä. Aivomekanismit vaativat yhä enemmän, että samat kiksit saa. Aivot mukautuvat säännölliseen käyttöön. Mutta muut elimet... ne kylpee samassa hermomyrkkykylvyssä eivätkä sopeudu samalla tavalla kuin aivot. Käyttäessään säännöllisesti alkoholia ihminen kuluttaa hiljalleen loppuun sekä aivojaan että elimistöään. 


Builder

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Tukea raitistumiseen netistä


Kun ihminen havaitsee, että elämässäni on jotain vinossa… jokin häiritsee normaalin elämän viettämistä ja kulkua, ehkä kohtuuttomastikin. On tarpeellista pysähtyä pohtimaan, miksi asiat menevät niin kuin ne menevät liian usein "poskelleen".

Jos syylliseksi paljastuu liian usein tapahtuvat "treffit" viinan kanssa, ja se on se syyllinen elämän laadun heikkenemiseen, on tullut aika tehdä jotain.

Vähentämistä voi yrittää. Jos se onnistuu, hyvä. Jos se taas ei onnistu, kannattaa harkita alkoholista kokonaan luopumista. Tehdä elämäntavan muutos. Kokeilla, alkaisiko elämä maistua paremmalta ilman viinaa. Siinä ei menetä yhtään mitään, jos nyt joku pullo välillä jäisikin juomatta. ”Vahingon” saa kyllä helposti korjattua jälkeenpäin pienellä intervalliryyppäämisellä, jos sitä vaille kokee jääneensä. 

Minulla oli onni raitistua jo monia vuosia sitten, ennen nettiaikaa. Nämä nettiyhteisöt löysin vasta noin vuosi sitten. Ne ovat siis minullekin uusi ilmiö. Hyviä puolia niissä on esimerkiksi se, että yrityksen raitistua voi tehdä täysin incognito. Voi siis ottaa yhteyttä nettiryhmään täysin tuntemattomana ja kokeilla, saako siitä mitään vai ei. Rajattomat-ryhmähän toimii suljetusti sähköpostilistana, eikä siis ole julkinen. 

Halutessaan voi kirjoittaa asioistaan siten, ettei kirjoittajaa tunnista kukaan. Vahinkoa ei siis voi tapahtua. Nettiryhmään voi myös kirjoittaa 24 h joka päivä, se on aina auki.

Minulle henkilökohtaisesti tällainen suljettu, netissä toimiva ryhmä on hyvä vaihtoehto, koska raitistuttuani "ajauduin" tehtävään, missä ei ole eduksi se, että leimautuisin edes entiseksi ongelmakäyttäjäksi. 

Minulle sopii hyvin myös yhteisö, joka ei ole sitoutunut mihinkään aatteelliseen tai uskonnolliseen suuntaukseen, vaan on näiden kaikkien seikkojen suhteen täysin vapaamielinen, "rajaton".
Suljettuun Rajattomat-ryhmään voi liittyä kuka tahansa, jolla on halu lopettaa juominen. 

HW
Alkoholisti, ongelmakäyttäjä, alkoholiriippuvainen tai entinen juoppo. (Mikään näistä ei sovi yhdistettäväksi nykyiseen toimenkuvaani. Absolutisti kyllä sopii.)

torstai 20. elokuuta 2015

Terveysuutinen

Alkoholiriippuvaisen on vaikea uskoa, että alkoholi todellakin vaarantaa terveyden. Iltalehti uutisoi yhdestä sellaisista tutkimuksista, joiden uskottavuutta moni vähättelee. "Minä voin silti juoda", on alkoholiriippuvaisen ihmisen vastalause alkoholin epäterveellisyyteen.

Henkilö, joka on päässyt irti juomisen pakosta, voi sen sijaan todeta, että "minulla ei ole mitään muutakaan syytä juoda ja tämä on yksi syy lisää olla juomatta". 

Jutun löydät täältä: 
http://www.iltalehti.fi/syopa/2015081920201325_sy.shtml

Heli-Ilona

maanantai 17. elokuuta 2015

Alkoholismin oire on sen itsensäkieltävyys


Miksi alkoholismi on niin yleinen, mutta vaiettu asia? Osaltaan siihen vaikuttaa sairauden itsensä kieltävyys. Ihmiset kieltäytyvät myöntämästä, että ongelma on olemassa. Sitä salataan ja peitellään. Rakennetaan kulissit, joita pidetään pystyssä viimeiseen asti. Perustellaan omaa juomista itselle sillä, että ”onhan minulla työ ja asunto olemassa, en voi olla alkoholisti”.

On vaikeaa suostua myöntämään oman elämänsä tosiasioita. Alkoholin käytön haitat ovat muodostuneet niin suuriksi, että oikeastaan elämästä suurin osa pyörii alkoholin ympärillä. Sitä juodaan, siitä juomisesta toivutaan ja ajatukset askartelevat aiheen ympärillä silloinkin, kun olotila on suht’ normaali. Elämä on muodostunut alkoholikeskeiseksi, ja kaikki muu tapahtuu siinä ohessa. Työ, perhe-elämä, ja harrastukset, jos niihin vielä aikaa riittää, hoituvat alkoholinkäytön lomassa.

Suomessa on 10-15 % väestöstä alkoholin suurkuluttajia, jotka juovat kaikesta maassa käytetystä alkoholista suurimman osan. Siitä seuraa väistämättä se, että suurin osa alkoholin käytön haitoista osuu myös tähän ryhmään. Terveyshaitat sekä työn laadun ja määrän aleneminen, sosiaaliset ongelmat ja niin edelleen. 

Kyseessä on tabu, josta ei voi rehellisesti edes puhua. Alkoholin suurkuluttaja peittelee ongelmia viimeiseen asti. Ongelmasta ei keskustella edes siellä missä alkoholinkäyttö tapahtuu, saati julkisilla foorumeilla.

Suomalaiset ovat rehellinen kansa. Tässä asiassa kuitenkin olemme kehittäneet huijauksen huippuunsa, emme myönnä tosiasioita edes, jos ongelma sattuu omalle kohdallemme. Alkoholismi kieltää itse itsensä ja olemassaolonsa, se on sen vaarallisin oire.

HW

torstai 30. heinäkuuta 2015

Tänä tavallisen tuntuisena torstaina joku voi juoda viimeisen lasillisensa

Apoteekki-lehdessä 3/2015 kirjailija Arno Kotro pohtii kymmenen vuotta jatkunutta raittiuttaan. Hän sanoo alkoholismin olevan "mahtipontisen minäilyn ja lyhytjänteiseksi hedonismiksi vääristyneen mielenmaiseman katala kylkiäinen". Määrittely on hyvä. Juomisessa on paljon oman mielihyvän tavoittelemiseen liittyvää itsekeskeisyyttä.

Juomisen lopettaminen ei riitä pysyvän raittiuden saavuttamiseksi. Asioita on työstettävä. Jotkut kertovat heillä olleen selviä kausia, mutta alitajuisesti he kuitenkin odottivat hetkeä, jolloin antoivat itselleen luvan uudelleen juoda. Näin toimivat myös "tipattomat tammikuut" ja muut määräaikaiset raittiuspäätökset.

Luopuessaan alkoholista kokonaan ihminen joutuu miettimään, mitä alkoholi onkaan minulle merkinnyt, ja miten pääsen tilanteeseen, että se ei merkitse enää mitään. Itselleni tärkeä oivallus oli, että ei ole mitään juhlaa tai tilaisuutta, jossa olisi pakko juoda. Tarjotusta lasillisesta pitää voida kieltäytyä kuinka tärkeässä tilanteessa tahansa. Elämä ei voi enää myöskään pyöriä pelkästään oman mielihyvän tavoittelun ympärillä. Raitistuva ihminen joutuu käymään läpi, miten tulla vähemmän itsekeskeiseksi.

"Ja jos juomiseen johtavat henkiset asetukset eivät muutu, juominen ei lopu rautaisimmillakaan päätöksillä", kirjoittaa Arno Kotro. Näitä henkisiä asetuksiaan kukin joutuu pohtimaan pitkään ja monta kertaa. Mieleen tulevia hetkittäisiä impulsseja juomiseen on osattava torjua. Alkoholiin on luotava toisenlainen suhde. Sen on muututtava omassa elämässä täysin arvottomaksi.

Minua puhutteli jutussa Kotron mahdollisuuksia avaava loppukaneetti: "Tämä tavallisen tuntuinen päivä voi olla sinulle sama kuin se torstai minulle kymmenen vuotta sitten."

Löydät Apoteekki-lehden jutun täältä:

https://luettavaa.a-lehdet.fi/lue/apoteekki/03-2015/028-aa-0514-s28-29-el-nyt-lowres/28-29

Heli-Ilona

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Miten minusta tuli alkoholisti

Olen ollut alkoholisti kauan. Itse asiassa alkoholi ei ole koskaan sopinut minulle. Ensimmäinen kokeilu, missä oli alkoholia saatavilla riittävästi, päättyi oksentamiseen ja sammumiseen. Olin silloin ehkä 16-vuotias. Luultavasti en ole osannut hallita juomistani koskaan, enkä koskaan sitä oppinutkaan. 23-vuotiaana alkoholin käyttöni lisääntyi, ja käyttökerrat tihenivät. Yritin opiskella alkoholin ”hallintaa” kymmenkunta vuotta - huonoin tuloksin. Aina ja jatkuvasti, kun alkoholia oli riittävästi saatavilla, se johti hyvin vahvaan humalatilaan, kohtuukäytöksi sitä ei voinut missään vaiheessa sanoa. 

Olin noin 30-vuotias, kun tilanne oli karannut täysin hallinnasta. Joka kerta kun join, se oli täysin humalahakuista, ja usein juominen päättyikin muistinmenetykseen ja sammumiseen.
Viimeiset juomavuodet olivat yhtä helvettiä. Kamppailin täydellisen romahduksen ja työpaikan säilyttämisen välillä. Tein lukuisia päätöksiä siitä, että nyt tämä sai riittää. Yksikään päätöksistä ei pitänyt. Pari viikkoa pystyin olemaan oman tahdonvoimani avulla "kuivilla" ja sitten taas sukellettiin, vähintään viikonlopun mittaiseen humalatilaan. Tilanne senkun vain paheni, ja oli enää hyvin pienestä kiinni, milloin lopullinen syöksykierre alkaisi. 

Olin jo menettänyt toivoni ja vain odotin päivää, jolloin en enää jaksaisi kamppailla, vaan viina ottaisi minusta lopullisen selkävoiton. Odotin, milloin tuhoutuisin lopullisesti. 

Minulla kävi uskomaton tuuri. Tapasin minulle ennestään tuntemattoman miehen, ja hän sai minut hakeutumaan vertaistuen piiriin. Se pelasti elämäni. Yhden kerran vielä kokeilin alkoholia, koska uskoin vielä siinäkin vaiheessa voivani oppia kohtuukäyttäjäksi. Kokeilu selvitti minulle, että alkoholi ei todellakaan sovi. Toinen yritys lopettaa kokonaan onnistui, ja sen jälkeen olenkin saanut jo vuosia viettää absolutistin elämää ilman alkoholin tuomia haittoja. Kokemukseni on opettanut, että alkoholista riippuvainen henkilö ei voi juoda alkoholia lainkaan. Toisaalta alkoholista luopuminen mahdollistaa mielekkäämmän, terveemmän ja aivan varmasti pidemmän elämän. 

HW

alkoholiriippuvainen, nykyinen absolutisti

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Raitistuminen vapauttaa peloista




 Mutta siis pelkoon palatakseni; suurimpia asioita, mitä raittius on mulle antanut, on vapaus pelosta. Mun ei tarvi elää enää siinä pelossa, että mokaan jotain tosi pahasti tai että mulle tai jollekin muulle sattuu jotain. Ei tarvii pelätä joka kerta sitä, että menetän hallinnan. Tunnen itteni tavallaan vahvemmaks kuin ehkä koskaan. Mun ei enää tarvitse juoda ja saan nauttia jokasesta päivästä kirkkain ajatuksin ja täydellä sydämellä. Mun ei tarvitse piristää mieltäni kemiallisesti ja nään, että elämä on hauskaa ilman viinaakin.

  
Tex kirjoittaa näin blogissaan Yksi on liikaa ja kymmenen liian vähän. Juomiseen on itsellänikin liittynyt monenlaisia pelkoja. Mitä sairauksia juomisesta voi tulla, voinko aiheuttaa jotakin vahinkoa itselleni tai muille, miten olen loukannut toisia juodessani... Mitä sellaista olen tehnyt tai sanonut, jota kadun seuraavana päivänä? 

Tällaisia pelkoja on varmasti lähes kaikilla jotka juovat, tosin jotkut eivät halua kohdata niitä lainkaan. Tuntuu helpommalta selittää itsensä ulos omista peloistaan, lakaista ne maton alle. Juomisen lopettaminen on keino päästä peloista eroon. Miksi niiden kanssa pitäisikään elää? Yllättävän paljon helpompaa on elämä ilman pelkoja. Loputon juomishimon ja pelkojen kanssa tasapainoilu vie energiaa, joka on pois muusta elämästä. Mihin kaikkeen muuhun elämässä voi keskittyä, kun ei tarvitse neuvotella itsensä kanssa siitä, juonko tänään vai en? Tai ei tarvitse miettiä, voiko minulla olla kohonneet maksa-arvot tai muu juomisesta johtuva sairaus? Kun pääsee yli rajasta, jossa alkoholi menettää merkityksensä omassa elämässä, voi vapauttaa oman energiansa siihen, mitä kulloinkin on tekemässä. Moni kamppailee tuolla rajalla pitkäänkin, kipuilee juomisensa kanssa pystymättä silti lopettamaan. 

Ymmärrettyään tunnetasolla, että en tarvitse alkoholia mihinkään, voi vapautua juomisen pakosta. Samalla vapautuu mainituista peloista. Tunne omasta kuolemattomuudesta on juovan ihmisen harha: "Minulle ei voi tapahtua mitään, minä en voi sairastua viinan takia". Aidompi tunne kuolemattomuudesta voi syntyä, kun huomaa, että oman elämän riskitekijät ovat alkoholista luopumisen jälkeen nollaantuneet. Jos tilalle tulee vielä liikuntaa ja riittävää lepoa, voivat olemassa olevat sairaudetkin lievittyä. Myös ihmissuhteet paranevat, kun harkintakyky ei petä missään vaiheessa. Pelko ystävien menettämisestä vaihtuu taidoksi säilyttää ihmissuhteensa. Kun pysyn raittiina, on mahdollista korjata, mitä korjattavissa on sekä antaa ja saada anteeksi. 

Heli-Ilona


torstai 2. heinäkuuta 2015

Omenapuu



Istutin keväällä omenapuun pihalleni. Se tapahtui vähän sen jälkeen kun lopetin juomisen. En silloin ajatellut asiaa kovin syvällisesti, halusin vain omenapuun. Tajusin vasta nyt keskikesällä, että mikäli raittiuteni jatkuu, omenapuu tulee olemaan sen kanssa samanikäinen. Se olisi aika upea konkreettinen merkki siitä, mitä on syntynyt ja kasvanut raittiuden myötä. Ei olisi kovin noloa sanoa, että olen ollut kokonaan juomatta yhtä kauan kuin tuo omenapuu on ollut tuossa pihassa. 

Samalla tavallahan omenapuu on monien riskien armoilla. Voi käydä niin, että eläimet syövät sen kuorta tai se kärsii pakkasesta. Se voi kituuttaa henkihieverissä pitkiäkin aikoja, niinkuin ihminenkin juodessaan. Minä voin tehdä jotakin sitä suojatakseni ja on syytä parhaani tehdäkin, mutta lopulta se on olosuhteiden ja yllättävien tilanteiden armoilla. Niin kuin raittiuskin. Ajattelin laittaa puulle varmuuden vuoksi suojaverkon. 

Oma suojaverkkoni on raitistuneiden ihmisten verkosto, jonka olen rakentanut ympärilleni. Itse ajattelen ennemmin, että olen saanut sen. Heidän ansiostaan olen pystynyt muuttamaan ajatukseni pois siitä, mikä juomisessani on ongelmallista, kohti sitä, miten voin päästä juomisesta kokonaan eroon. Ja: miten pysyn tässä olotilassa?

Omenapuu näyttäisi kesän aikana juurtuneen varsin hyvin. Mikään kovin vahva tai näyttävä se ei tietenkään vielä ole. Se ei tainnut edes kukkia vielä, hedelmiäkään ihan heti lienee turha odottaa. Ensimmäinen vaihe, juurtuminen, on kuitenkin onnistunut. Sanotaan, että koskaan ei ole liian myöhäistä istuttaa omenapuu. Koskaan ei ole liian myöhäistä pysähtyä ja tarkistaa, mikä elämässä oikeasti on tärkeää ja mitä minulla oikeastaan on. Olenko menettämässä tai jo menettänyt jotain juomisen takia? Olisiko tärkeää kitkeä omasta elämästä jotain pois, jotta olo paranisi? Voisiko minuunkin juurtua joku juttu, jonka voimalla elämä tuntuisi toiveikkaammalta?

Heli-Ilona

torstai 25. kesäkuuta 2015

Voiko kesän olla juomatta?

Kesään liittyy paljon tilanteita, joissa mukana on alkoholi. Juhlat, aurinkoiset päivät, houkuttelevat terassit, valoisat ja lämpimät yöt, saunaillat mökillä... Moni mieltää, että alkoholijuomat ovat olennainen osa kesän tähtihetkiä.

Monesti kuulee lauseen: "Voihan sitä vähän juoda". Kaikille "vähä" ei kuitenkaan riitä vaan laukaisee tarpeen juoda lisää. Terassi-illan jälkeen on luvassa ankea päivä. Parhaassa - tai pahimmassa -tapauksessa reipas juominen ei jää yhteen päivään. Joskus voi olla todella vaikeaa itselleen rehellisesti laskea, montako selvää tai krapulatonta päivää on kesän aikana viettänyt. Meneekö kesäsi siis krapuloista selviämiseen ja uuden juomisen suunnitteluun? Mitä kesästä oikeasti jää käteen?

Kesän viettäminen kokonaan ilman alkoholia onnistuu muuttamalla rutiineitaan ja keskittymällä asioihin, joissa alkoholi ei ole mukana. Juovat ihmiset saattavat ihmetellä, eikö juomaton elämä ole tylsää. Juomisaikana tällainen käsitys perustuu omaan riippuvuuteen alkoholista. Juomisesta on muodostunut pakko, joka ohjaa tekemisiä.

Lopetettuaan juomisen ihminen pääsee yleensä muutaman viikon kuluessa irti mieliteoistaan. Ryhmä voi tukea häntä muuttamaan elämäänsä. Toiset ryhmäläiset ovat kokeneet saman, he tietävät, mistä on kyse. On vahvaa näyttöä siitä, että ryhmän avulla raitistuminen on todennäköisempää kuin omin voimin.

Heli-Ilona




maanantai 22. kesäkuuta 2015

Alkoholi on vaarallista alkoholiriippuvaiselle



Alkoholismi, mitä se on?  Se on sairaus. Miten se oirehtii? Se oirehtii hyvin monella tavalla. Se aiheuttaa ihmiselle henkisen ja fyysisen riippuvuuden. Nämä oireet yhdessä pystyvät tuhoamaan ihmisen täysin, kun alkoholismi pääsee kehittymään riittävän pitkälle. Alkoholi tuhoaa ihmisen psyykkisen ja fyysisen terveyden. Lopputuloksena on ennenaikainen kuolema. Henkinen riippuvuus ilmenee siten, että alkoholistin on pakko juoda, jopa vastoin omaa tahtoaan. Ihminen ei pysty enää tahdonvoimalla säätelemään juomistaan, vaan hänellä on juomisen pakko.
Fyysisen terveyden tuhot tapahtuvat koko elimistössä, pahiten sisäelimissä ja aivoissa.

Alkoholismi voi tappaa ihmisen kahdella tavalla – joko äkillisesti tai pitkän riuduttavan sairastamisen jälkeen. Sairauden luonteesta johtuen tässä pitemmän kaavan tuhoutumisessa, katkeavat myös kaikki sosiaaliset suhteet toisiin ihmisiin. Alkoholisti jää yksin, sekä henkisesti että fyysisesti. Hän menettää kyvyn ottaa kontaktia toisiin ihmisiin ja eristäytyy täysin omaan tuskaiseen maailmaansa.

Mikä aiheuttaa alkoholismin? Ehdottoman varmaa tietoa alkoholismin syntymekanismista ei ole, mutta todennäköistä on, että osa ihmisistä kantaa geeniperimässään alttiutta alkoholisoitua. Kun ihminen, jolla tämä alttius on, juo riittävästi alkoholia, hän alkoholisoituu. Usein kohtalokkain seurauksin.

Pelkkä geeniperimä ei yksin riitä, tarvitaan myös alkoholia. Alkoholismin syntymiseen tarvittava määrä on yksilöllinen. Naisilla alkoholisoitumiseen johtava määrä on usein pienempi kuin miehillä.

Alkoholin käyttökulttuuri on hyvin vanha, se on alkanut jo historian hämärässä. Kulttuuri vaikuttaa vahvasti edelleen ihmisen käyttäytymiseen ja elämään. Alkoholikulttuurilla on pitkät perinteet ja siksi siitä on tullut "kulttuurin osa". Ajatellaan, että sitä kuuluu jokaisen kohtuudella osata käyttää.
Vai kuuluuko?

Alkoholisoitumistaipumuksen omaavan ihmisen ei pitäisi lainkaan koskea alkoholiin, ei ainakaan juomistarkoituksessa. Silloin hän välttyisi tältä kohtalokkaalta sairaudelta. Valitettavasti se ei vain ole etukäteen selvitettävissä, kenellä on taipumus alkoholisoitua, ja niinpä se sitten selviääkin useimmiten vain kokeilemisen kautta. 

Kun kokeilulla on saatu selville, että alkoholisoitumiseen altistavat geenit omataan, on myös alkoholisoituminen jo kerennyt tapahtua, ainakin sen lievässä muodossa. Miten se havaitaan?  Alkoholinkäytöstä alkaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Lyhytaikainen huvi on pienempi ilo kuin surkeat jälkiseuraamukset. Kun ihminen ensimmäisen kerran alkaa epäillä alkoholinkäyttönsä järkevyyttä, on usein jo liian myöhäistä. Alkoholisoituminen on kerennyt jo niin pitkälle, että se on johtanut pahenevan kierteen alkuun. Usein tämä kierre ei ole katkaistavissa omin avuin, vaan siihen tarvitaan apua. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asialle tehdään jotain, sitä paremmat mahdollisuudet on toipua ja selvitä pienin vaurioin.

Ainoa varma keino pysäyttää alkoholismin paheneminen on absolutismi. Kieltäytyä alkoholin käytöstä kokonaan, kaikissa olosuhteissa. Laittaa siis korkki kiinni. Teoriassa hyvin helppoa ja yksinkertaista. Käytännössä se ei sitä ole. Kun on syntynyt alkoholiriippuvuus, ei absolutismiin olekaan helppoa siirtyä. Yksin, ilman apua onnistumisen mahdollisuudet ovat vähäiset. Absolutismihan on ihmisen alkuperäinen luonnollinen elämänmuoto. Alun perin ihminen ei ole tarvinnut alkoholia eikä ole ollut siitä riippuvainen. 

Lopettamisen keinoja tarjoavat yhteiskunnan hoitoa järjestävät tahot. Näiden lisäksi maailmassa toimii vapaaehtoisvoimin toimivia vertaistukiryhmiä, jotka ovat toisten alkoholiriippuvaisten ylläpitämiä ja myös alkoholismin hoitoon tarkoitettuja. Niihin liittyminen on vapaaehtoista ja ilmaista. Myös niitä kannattaa kokeilla. Mitään menetettävää ei ole, voiton mahdollisuudet ovat suuremmat. 

Alkoholismin kehitys kannattaa pysäyttää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä silloin sen haitat voivat jäädä pieniksi, lähes olemattomiksi. 

HW

torstai 18. kesäkuuta 2015

Juhannus

Raitista Juhannusta kaikille!

Aika moni meistä tekee jossakin kohtaa elämänmuutoksen, johon ei kuulu alkoholi juhlapyhinäkään. Itseään ei ole pakko ajaa rapakuntoon, ennenkuin muutos on mahdollinen. Oheisen jutun mukaan Janne Tulkkikin on tämän oivaltanut. Rajattomat toivottaa kaikille selvää ja siten myös turvallisempaa juhannusta!

Terveisin Heli-Ilona

http://www.iltalehti.fi/viihde/2015061819888881_vi.shtml

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Hyvää Huomenta Kaikille.

Toivon Blogimme tulevaisuudessa antavan vinkkejä alkoholin hallintaan.
Toisinaanhan meille ihmisille käy niin, että alkaa epäilyttää onko kaikki kunnossa.
Silloin on yleensä aika tehdä asialle jotakin.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa ihminen asian havaitsee, on sille alka tehdä jotain. Sen vähemmällä, ja helpommalla ihminen selviää, Ongelmasta, jolla on taipumusta ajan kuluessa vain paheta.

Terveisin HW

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Tervetuloa!

Olemme perustaneet Rajattomat-ryhmän alkukesästä 2015. Nyt olemme avanneet mahdollisuuden liittyä suljettuun ryhmäämme myös muille raitistumaan pyrkiville ihmisille. Toivotamme ryhmäämme tervetulleeksi Sinut, jonka pyrkimyksenä on juomisen lopettaminen tai olet sen jo lopettanut.

Terveisin
Rajattomat-ryhmän perustajajäsenet